Helmenkalastuksen historiaa Hämeenkyrössä

| Ei kommentteja

Paikallinen puroaktivisti Matti Rintala löysi Hämeenkyrön Turkimusojan raakut eli jokihelmisimpukat vuonna 2014. Sen jälkeen Turkimusojan raakut on inventoitu asiantuntijoiden toimesta ja populaation kooksi on todettu noin 1800 simpukkaa. Historioitsijoille näiden eläinten olemassaolo on kuitenkin ollut tiedossa jo pitkään:

 

”Hämeenkyrössä harjoitettiin vielä 1700-luvulla jonkin verran helmenkalastusta, josta on ainakin yksi maininta jo 1600-luvun tuomiokirjoissa. Kyröskoskessa, Turkimusojassa ja nykyisen Viljakkalan puolella Kylmäkoskessa eli jokihelmisimpukka, josta saattoi hyvällä onnella löytää arvokkaan helmen. Yhden helmen löytääkseen saattoi joutua avaamaan satoja simpukoita, joten varsinaista taloudellista merkitystä helmenkalastuksella ei ollut. Kyröskoskesta pyydettiin helmiä vanhan tavan mukaan aina tiettynä päivänä vuodessa…”

”…laukkuryssät, vienankarjalaiset kulkukauppiaat, olivat ennen muinoin pyytäneet Pappilanjoesta simpukoita kulkien jokea pitkin hirsilautalla, jonka pohjaan tehdyistä rei’istä he katselivat joen pohjaa ja nostivat sieltä simpukoita pitkävartisella pihdillä ’vipeleellä’.”

Lähde: Nallinmaa-Luoto (1990) Hämeenkyrön historia II s. 107.

 

Nykyään toki tiedämme, että vain yksi tuhannesta raakusta muodostaa helmen. Niistäkin vielä suurin osa, noin 90%, on tummia tai epämuodostuneita. On siis hyvin epätodennäköistä, että Turkimusojassamme piilisi helmiaarre. Todellinen helmi onkin joki itse.

Helmenpyytäjä. Lähde: Kainuun museo

Kommentoi kirjoitusta