Huonoja uutisia rapututkimuksesta

| Ei kommentteja

Raakun kaverina joessa asustaa supisuomalainen jokirapu. Sen kannan on kuitenkin suurilta osin tuhonnut  Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva täplärapu, jota ihminen on istuttanut vesistöihin myös Pirkanmaalla. Täplärapu kestää rapuruttoa jokirapua paremmin, mutta käytännössä kaikki täpläravut kantavat tautia ja tartuttavat sen helposti jokirapuihin. Siksi jokirapu ei menesty samassa joessa täpläravun kanssa. Täplärapu viihtyy järvissä paremmin kuin joissa, mutta ruttoitiöt voivat kulkeutua myös järvestä jokeen. Jokiravusta on joen pohjalle moninaista hyötyä. ”Rapujen merkityksen vesistön pohjan muokkaajana huomaa helposti sen jälkeen, kun vesistön rapukanta häviää. Jo yhdessä kesässä voi pohjalle kertyä paksu kerros höttöä, eloperäistä pohjaan vajonnutta materiaalia, joka aiemmin on päätynyt rapujen ruuaksi ja rapujen ruuan kasvualustaksi. Muutos on merkittävä ja nopea ja yhtä helposti havaittavissa kuin ravustustulojen loppuminenkin. (Lähde: Raputietokeskus)” Ravut ovat siis raakkujen ohella jokien puhdistajia ja niiden olemassaolo helpottaisi raakun elämää joen pohjassa.  Kolmen helmen joet -hankkeessa on syksyn aikana tehty rapujen istutukseen liittyvää riskianalyysiä, jossa rapuja on pidetty sumpuissa joen pohjassa. Kuolleet ravut on analysoitu Evirassa. Tutkimusta tekee konsulttiyritys FCG. FCG:n konsultit ovat nyt saaneet ensimmäiset alustavat tulokset, ja valitettavasti sekä Turkimusojasta että Ruonanjoesta on löytynyt rapuruttoa. Sinne ei siis ole mahdollista istuttaa jokirapua. Pinsiön-Matalusjoen osalta koe on vielä kesken ja pidämmekin peukkuja, että ravut pysyvät virkeinä ja joki osoittautuisi puhtaaksi rutosta.

Jokirapu sumpussa. Kuva: Marja Nuottajärvi, FCG.
Jokirapu sumpussa. Kuva: Marja Nuottajärvi, FCG.

Kommentoi kirjoitusta