Kolmen helmen joet -hankkeessa teetetyn pohjaeläinselvityksen avulla pyrittiin selvittämään hankkeessa mukana olevien jokien (Ruonanjoki, Pinsiön-Matalusjoki, Turkimusoja) ekologista tilaa. Selvityksen teki KVVY. Pohjaeläimet valittiin hankkeessa virtavesien ekologisen tilan ilmentäjiksi, koska niillä on tärkeä rooli jokiekosysteemin toiminnassa. Pohjaeläimiä esiintyy käytännössä kaikissa vesistöissä, ja suhteellisen pitkäikäisinä ja paikallaan pysyvinä ne ilmaisevat elinympäristönsä hitaita muutoksia pidemmällä aikavälillä kuin vain kyseisellä näytteenottohetkellä. Pohjaeläimistön tila kuvaa myös vesistöjen tilaa. Esimerkiksi vesistökuormituksen kasvaessa, pohjaeläinyhteisöistä häviää kuormitukselle herkkiä lajeja.

Tutkimuksen tulokset antavat vahvoja viitteitä siitä, että jokien pohjaeläimistön tila on hyvässä/erinomaisessa tilassa niillä alueilla, jossa raakkua vielä esiintyy ja hieman heikommassa tilassa alueilla, jossa raakkua ei esiinny tai sitä esiintyy vähemmän, joskin tila on verrattain hyvä myös näillä alueilla. Näyteasemille laskettujen indeksien perusteella ekologinen tila indikoi erinomaista tilaa kaikilla paikoilla, lukuun ottamatta Ruonanjoen asemia sekä Matalusjoen Pohjolan alueen asemaa, jossa prosenttinen mallinkaltaisuus luokittui hyvään tilaan, ollen kuitenkin hyvin lähellä erinomaista. Pohjaeläinlajisto oli monipuolinen lähes kaikilla asemilla ja diversiteetti-indeksi ilmensi melko korkeaa diversiteettiä, lukuun ottamatta Turkimusojan alempaa näyteasemaa Häijääntien alapuolella sekä Matalusjoen ylintä asemaa (Kiltin Myllykoski), jossa diversiteetti oli matala.

Pohjaeläimet ovat tärkeä ravintokohde taimenille ja täten niiden tilalla on välillinen vaikutus myös raakkuun, koska taimen on raakun glokidio-toukan väli-isäntä. Kokonaisuudessaan Ruonanjoen, Turkimusojan ja Pinsiön-Matalusjoen ekologinen tila on pohjaeläinten ilmentämänä vielä hyvässä/erinomaisessa tilassa, vaikkakin raakkukanta on kaikilla hankkeessa mukana olevilla joilla enemmän tai vähemmän ongelmissa. Raakku on elinympäristönsä huippuindikaattori ja taimenen tavoin erittäin herkkänä lajina se reagoi ensimmäisenä ympäristön paineisiin ja näin on tutkituilla joilla jo tapahtunutkin. On mahdollista, että myös muun pohjaeläinyhteisön tila voi heikentyä, jos raakun suojelua tähtääviin toimenpiteisiin ei ryhdytä pian. Se taas voi entisestään vaikeuttaa taimenen elinolosuhteita, kun ravinnon saatavuus heikkenee. Pohjaeläimistön erinomainen tila lisää osaltaan kunnostustoimenpiteiden onnistumisen mahdollisuutta ja kertoo, ettei peli ole suinkaan vielä menetetty Pirkanmaan raakkujen osalta. Raakku- ja taimenpopulaatiot on vielä mahdollista saada elpymään ja leviämään koko jokijaksoille oikeanlaisilla toimenpiteillä. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi.

Lue koko raportti oheisesta linkistä:  Kolmen helmen joet hankkeen pohjaeläinselvitys 2016_KVVY