Pinsiön-Matalusjoki – lehtoja, koskia ja peltoja

Pienet raakut eivät ihmisten toimien vuoksi enää selviä

Pinsiön-Matalusjoki saa alkunsa Pinsiönharjusta purkautuvasta pohjavedestä. Lähteitä purkautuu joen yläjuoksulla muualtakin pitäen veden viileänä. Joen kokonaispituus on noin 13 km ja sen alajuoksulla on useita koskiosuuksia. Joen valuma-alueen koko sen alarajalla, joen laskiessa Jokisjärveen, on 48 km2 ja järvisyysprosentti 0,88 %.

Jokea ja sen sivu-uomia on perattu useaan otteeseen peltojen kuivatustarpeisiin. Joen alkukohdan lähdealueella on kosteaa lehtoa ja lehtokorpea harjunotkelmassa. Pinsiön-Matalusjoki on valtakunnallisesti arvokas kohde: joen alkamiskohdan lähdelehto kuuluu valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohteisiin. Osa alueesta on rauhoitettu yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi. Koko joki on luokiteltu valtakunnallisessa pienvesi-inventoinnissa arvokkaaksi.

Kasteluveden otto joesta on mahdollista, samoin joen lähipeltojen kuivatustilan ylläpito, mutta raakun elinoloihin huonontavasti vaikuttavat toimet (esim. jäteveden johtaminen, vesimäärän pienentäminen) on kielletty. Pinsiön-Matalusjoki on jokihelmisimpukan viimeisiä esiintymisalueita Etelä-Suomessa. Vaikka joen taimenissa on havaittu glokidiotoukkia (raakku on ensimmäiset elinkuukautensa taimenen kiduksissa elävä toukka), ei joesta ole löydetty alle 20-vuotiaita raakkuja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joessa jo olevat raakut lisääntyvät, mutta pienet raakut eivät ihmisten toimien vuoksi enää selviä joen pohjassa, vaan luultavasti tukehtuvat hapen puutteeseen.

  • Pinsiön-Matalusjoen Natura 2000 -alue kartalla. Aluerajaus: Natura 2000 -alueet, SYKE. Karttapohja: Maanmittauslaitoksen taustakartta, 10/2016.

POHJAELÄINTUTKIMUKSEN TULOKSET ANTAVAT TOIVOA PIRKANMAAN RAAKUILLE

| Ei kommentteja

Kolmen helmen joet -hankkeessa teetetyn pohjaeläinselvityksen avulla pyrittiin selvittämään hankkeessa mukana olevien jokien (Ruonanjoki, Pinsiön-Matalusjoki, Turkimusoja) ekologista tilaa. Selvityksen teki KVVY. Pohjaeläimet valittiin hankkeessa virtavesien ekologisen tilan ilmentäjiksi, koska niillä on tärkeä rooli jokiekosysteemin toiminnassa. Pohjaeläimiä esiintyy käytännössä kaikissa vesistöissä, … Lue lisää

Huonoja uutisia rapututkimuksesta

| 1 kommentti

Raakun kaverina joessa asustaa supisuomalainen jokirapu. Sen kannan on kuitenkin suurilta osin tuhonnut  Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva täplärapu, jota ihminen on istuttanut vesistöihin myös Pirkanmaalla. Täplärapu kestää rapuruttoa jokirapua paremmin, mutta käytännössä kaikki täpläravut kantavat tautia ja tartuttavat sen helposti jokirapuihin. … Lue lisää

Pohjaeläintutkimusten maastotyöt

| Ei kommentteja

Kolmen helmen joet -hankkeessa pohjaeläinnäytteiden otosta vastaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY). Viimeisimmät näytteet otettiin 4.-5.10. 2016 kahdesta-kolmesta eri virtapaikasta kaikilla kolmella joella. Näytteenoton jälkeen näytteistä poimitaan pohjaeläimet laboratoriossa, minkä jälkeen löytyneet lajit tunnistetaan mikroskooppia apuna käyttäen. Tuloksista laaditaan raportti, joka … Lue lisää