Pinsiön-Matalusjoki – lehtoja, koskia ja peltoja
Pienet raakut eivät ihmisten toimien vuoksi enää selviä
Pinsiön-Matalusjoki saa alkunsa Pinsiönharjusta purkautuvasta pohjavedestä. Lähteitä purkautuu joen yläjuoksulla muualtakin pitäen veden viileänä. Joen kokonaispituus on noin 13 km ja sen alajuoksulla on useita koskiosuuksia. Joen valuma-alueen koko sen alarajalla, joen laskiessa Jokisjärveen, on 48 km2 ja järvisyysprosentti 0,88 %.
Jokea ja sen sivu-uomia on perattu useaan otteeseen peltojen kuivatustarpeisiin. Joen alkukohdan lähdealueella on kosteaa lehtoa ja lehtokorpea harjunotkelmassa. Pinsiön-Matalusjoki on valtakunnallisesti arvokas kohde: joen alkamiskohdan lähdelehto kuuluu valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohteisiin. Osa alueesta on rauhoitettu yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi. Koko joki on luokiteltu valtakunnallisessa pienvesi-inventoinnissa arvokkaaksi.
Kasteluveden otto joesta on mahdollista, samoin joen lähipeltojen kuivatustilan ylläpito, mutta raakun elinoloihin huonontavasti vaikuttavat toimet (esim. jäteveden johtaminen, vesimäärän pienentäminen) on kielletty. Pinsiön-Matalusjoki on jokihelmisimpukan viimeisiä esiintymisalueita Etelä-Suomessa. Vaikka joen taimenissa on havaittu glokidiotoukkia (raakku on ensimmäiset elinkuukautensa taimenen kiduksissa elävä toukka), ei joesta ole löydetty alle 20-vuotiaita raakkuja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joessa jo olevat raakut lisääntyvät, mutta pienet raakut eivät ihmisten toimien vuoksi enää selviä joen pohjassa, vaan luultavasti tukehtuvat hapen puutteeseen.