Ruonanjoki – Karhejärven laskujoki

Raakkupopulaatio on vielä lisääntymis-

kykyinen.

Ruonanjoki on Karhejärvestä Lavajärveen laskeva joki, jonka varrella on useita maatiloja viljelyksineen. Joen valuma-alue on raakkujen esiintymisalueen alarajalla Kominkoskella noin 80 km2. Joki virtaa mutkitellen metsäalueiden läpi, siinä on monta koskiosuutta, ja sen rannoilla on paljon lähteitä, joista taloudet ottavat vettä. Rannan kasvillisuus on muuta aluetta rehevämpää Myllykulman kylän seudulla, jossa myös ihmisvaikutus on voimakkainta.

Ruonanjoki on valtakunnallisessa pienvesi-inventoinnissa arvokkaaksi luokiteltu kohde. Raakun elinoloihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty. Tällaisia ovat esimerkiksi joen vesimäärien pienentäminen ja jätevesien johtaminen. Joesta voi ottaa vettä kastelutarkoituksiin siten, että uhanalaisen lajin elinolot eivät vaarannu. Ruonanjoki on jokihelmisimpukan viimeisiä elinalueita Etelä-Suomessa. Lajin populaatio on vielä lisääntymiskykyinen. Alueella tavataan myös saukkoja ja koskikaroja. Ruonanjoella on vielä nuoria simpukoita, mutta kannan on todettu romahtaneen voimakkaasti viimeisen 15 vuoden aikana.

 

 

 

  • Ruonanjoen Natura 2000 -alue kartalla. Aluerajaus: Natura 2000 -alueet, SYKE. Karttapohja: Maanmittauslaitoksen taustakartta, 10/2016.

 

 

 

POHJAELÄINTUTKIMUKSEN TULOKSET ANTAVAT TOIVOA PIRKANMAAN RAAKUILLE

| Ei kommentteja

Kolmen helmen joet -hankkeessa teetetyn pohjaeläinselvityksen avulla pyrittiin selvittämään hankkeessa mukana olevien jokien (Ruonanjoki, Pinsiön-Matalusjoki, Turkimusoja) ekologista tilaa. Selvityksen teki KVVY. Pohjaeläimet valittiin hankkeessa virtavesien ekologisen tilan ilmentäjiksi, koska niillä on tärkeä rooli jokiekosysteemin toiminnassa. Pohjaeläimiä esiintyy käytännössä kaikissa vesistöissä, … Lue lisää

Huonoja uutisia rapututkimuksesta

| 1 kommentti

Raakun kaverina joessa asustaa supisuomalainen jokirapu. Sen kannan on kuitenkin suurilta osin tuhonnut  Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva täplärapu, jota ihminen on istuttanut vesistöihin myös Pirkanmaalla. Täplärapu kestää rapuruttoa jokirapua paremmin, mutta käytännössä kaikki täpläravut kantavat tautia ja tartuttavat sen helposti jokirapuihin. … Lue lisää

Pohjaeläintutkimusten maastotyöt

| Ei kommentteja

Kolmen helmen joet -hankkeessa pohjaeläinnäytteiden otosta vastaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY). Viimeisimmät näytteet otettiin 4.-5.10. 2016 kahdesta-kolmesta eri virtapaikasta kaikilla kolmella joella. Näytteenoton jälkeen näytteistä poimitaan pohjaeläimet laboratoriossa, minkä jälkeen löytyneet lajit tunnistetaan mikroskooppia apuna käyttäen. Tuloksista laaditaan raportti, joka … Lue lisää